tiistai 27. tammikuuta 2015

Kuuma viikko

Moikka,
Nopea avautuminen sinulle tähän työkiireiden väliin. Töissä siis kova kiire. Huomenna pitäisi ryhmäpalaverissa esittää tutkimussuunnitelmaani (jota ei juurikaan ole) ja tähän astisia tuloksiani (joita on vähän, mutta niitäkään en ymmärrä) ja viimeksi pomoni kanssa palaveeratessani jäi luuna käteen se ajatus että hänen mielestään en ole saanut tarpeeksi aikaiseksi. Tämä onneksi sentään rivien väleihin siroteltuna viestinä. No, itsehän halusin töihin sellaiseen tutkimusryhmään jossa vaadittaisiin enemmän.
Mutta tässä työkiireiden keskellä on sitten myös käynyt selväksi että nyt on meneillään joku "Sofia on ihana"-viikko. Oletko huomannut? Onko sinullakin ollut minua kova ikävä tällä viikolla? Sillä kaikilla exilläni ainakin on. Sekä sillä "hieman" minuun ihastuneella työkaverilla nyt todellakin on. Ja satunnaiset tanssipartneritkin kyselee puhelinnumeroja. Ei tietysti pitäisi valittaa, mutta mitä tämä nyt oikein on? Se aika vuodesta? Kuusta? Olenko ollut tarpeeksi kauan nyt poissa Suomesta/kotiutuneena tänne Saksaan että nyt iskee kaikilla kaipuu? Selitän vähän tarkemmin. Viikonloppuna olimme ulkona pariin otteeseen työporukan kanssa. Muutaman kaljan jälkeen sitten selvästikin on kiva tulla avautumaan tunteiden nykytilasta. Tämä avulias työkaverini ei todellakaan huolinut "ei" sanaa vastaukseksi. Jankkasi ja jankkasi aiheesta "you and me baby" kaksi iltaa. Lauantai-ilta huipentui siihen että huusin hänelle pää punaisena, täysillä pauhaavaan musiikin yli, että "fuck off! Can't you just fuck off!!!". Hienoa sitten maanantaina morjestella töissä. Kyllä häntä onneksi vähän tuntuu hävettävän oma käytöksensä, mutta ei selvästikään tarpeeksi. Lopeta! L-O-P-E-T-A!
Ja sitten eilisillan yksi exä, joka aina satunnaisesti muistaa minua pommitteli tekstareillaan että kuinka juuri nyt on niin kova ikävä. Olisitpa täällä. Hän tässä niin nyt kaipaisi minua sinne vierelleen. Ja ei ei, ei pelkästään petiseuraksi vaan ihan muutenkin. Olet niin kiva. Niinpä niin. Tämä erittäin omituinen muutama päivää huipentui tänään puhelinsoittoon toiselta exältä. Josta on tässä jo ajat sitten päästy yli ja ympäri ja molemmat ovat jatkaneet elämäänsä. "Hei, kiva kuulla sun ääntä. Mitä kuuluu. On vähän ikävä...haleja!" Onko nyt aprillipäivä? Onko sullakin Kata mua tosi kova ikävä tänään? Ei pelkästään petiseuraksi vaan muutenkin? Heh. Paras keskittyä työjuttuihin ettei mene pienellä ihmisellä ihan pasmat sekaisin. Entäs sitten se nyxä? Kyllä sitäkin on tässä välillä vähän ehtinyt tapaamaan. Sydämen kuvia silmissä. Vietettiin "Lazy Sunday" yhdessä. Koomailtiin ja halailtiin ja katseltiin hömppää. Ja hän nukkui krapulaa pois ja minä silittelin päälakea. Söpöä. Kai?

Hauskaa leirikoulua sulle mussukka! Tässä pari selfietä helpottamaan ikävää!
Ainiin, täällä satoi lunta. Joka sitten heti suli pois. Hyvä eipä ole minun pyörän tiellä.

Syöpöttelyä 01/14, 07/15 ja nyt afrikkailaisessa ravintolassa jamssia käsipelillä 01/15

Tiskaava emäntä. Koneisiin on siirrytty että voi uranainen keskittyä työntekoon.

1 kommentti:

  1. Byäääh, on ikävä joo! Ja kauhee kiire kans. Oon alottau joku sata tekstiä, mut en saa niitä viimesteltyä kun aina tulee jotain. Uuuuuaaaaah!

    VastaaPoista