Vietän tässä lauantai-illan alkua töissä ja odottelen että rasva liukenee veteen. Hienoa kuin mikä! Ja mikä parasta; kun rasva on liuennut ja soluviljelmäni ovat saaneet nautiskella uudesta dietistään 16h, tulen tänne takaisin ja päätän niiden lyhyen elämän lyysaamalla ne. Eli ei ihan hirveitä rännejä voi lauantai-illalle suunnitella (muutenhan olisin suunnitellut) koska aamulla saa taas tehdä töitä. Kävin tänään hieman ostoksilla taas kaupungilla. Ostoslistalla oli tällä kertaa mm. uusi takki. Sikäli onnistunut reissu, että ostin kaksi takkia. Ja vähän vaatteita. Ja vähän kaikkea. Saisi se apuraha kohta tipahtaa tilille kun koko joulu-tammikuu on mennyt törsäillessä.
 |
| Kuvia ostosreissulta. Tuo ylimmäinen kuva on kamalimmasta mekosta jonka löysin. Oli pakko ottaa kuva kun oli vaan niin ruma! Otin sen sovitukseen koska luulin että siinä voisi olla potentiaalin. Oli potentiaalia; rumimmaksi mekoksi ikinä! Sitten kuva uudesta lempparikaupastani: Comma , Hyvä kauppa, en ostanut mitään. Kaffetta ulkona. Kyllä, tammikuussa voi istua ulkkona. Ja lopuksi uusi takkini ja takana labraa. |
Mutta oli minulla asiaakin. Olen tässä jo jonkin aikaa tehnyt havaintoja saksalaisten vai pitäisikö sanoa kölniläisten käytöstavoista. Ja käytöstavoilla tarkoitan ehkä enemmänkin sellaista yleistä sosiaalista kanssakäymistä. Täällä ei selvästikään kuulu kulkea tuppisuuna tuijotellen vain omia varpaitaan. Ei nyt sentään pidä myöskään viritellä keskustelua tuiki tuntemattomien kanssa bussissa, mutta muuten sellainen yleinen ystävällinen ja hymyilevä asenne on hyvä pitää mukana. Aina tervehditään kaikkia ja aina sanotaan heipat kun lähdetään. Ihan tuntemattomillekin. Että kun ravintolassa istut viereiseen pöytään niin hymyilet ja nyökkäilet kohteliaasti siihen naapureille. Jos jotain pientäkin kanssakäymistä siinä on kuten että "anteeksi, kiitos, siirränpä laukkuani niin mahdut paremmin" jne niin sitten lähteissä taas hymyillään ja sanotaan "tschüss!" Kaupasta kun poistut: "tchüss!" Naapuriin törmäät rapussa "Guten morgen!" Etenkin olen pannut merkille tuolla salilla että pukuhuoneeseen mentäessä ja puku- ja pesutiloissa ollessa yleinen ilmapiiri on sellainen me-henkinen. Tuntuu kuin oltaisiin tässä kaikki muijat samassa veneessä yhdessä täällä meidän salilla treenailemassa. Ei katsota pitkin nenän vartta vaan hymyillään ja moikataan. Hyvä me, hyvä meidän tiimi! Jotenkin ehkä hassuimmalta tämä tuntuu siellä kuntosalin saunassa. Sehän on siis sekasauna ja siellä ollaan kaikki ihan ilkosillaan. Ensimmäisen koeajon tein siveästi pyyhe päällä ja satuin olemaan ainoa nainen siellä nakujen miesten joukossa. Jälkeenpäin kysyin "tiimikaverilta" eli random kanssajumpparilta suihkussa että minkäslaisessa asusteessa tuolla saunassa kuuluu naisten olla. Alasti kuuluu. Saksassa ei katsos häpeillä. Noh, sittemmin olen mennyt sinne rohkeasti yhtä nakkena kuin muutkin. Hieman siinä pyyhe päällä kulkiessa ja sitten lauteille asetun alastomaksi. Mutta siis tässä tilanteessa myöskin siinä kaiken pyyherallin ja nolostelun punan joukossa kuuluu tervehtiä kanssasaunojia: moikkis! Hallo! ja sitten lähteissä taas heipatella tuntemattomille alastomille vartaloille. Mitäs me tässä, koko jengi alasti, kavereita ollaan kaikki. Kyllä se tuntuu olevan vähän sellaista hämmentävää näille saksalaisillekin. Viimeksi siinä saunoessani siellä oli seuranani kaksi vähän nuorempaa miestä, jotka lähteissään siinä törmäilivät kattoon ja seiniin ja oviin kun yrittivät lähteä suihkuun retein elkein.
Vaikkakin yleisesti ollaan kohteliaita ja ystävällisiä niin kyllä nämä kölniläiset miehet kuitenkin ovat varsin stereotyyppisiä saksalaisia miehiä. Eli aika lailla kuten suomalaisetkin miehet. Ei kannata juuri odottaa että kukaan pitää sinulle ovea auki tai antaa tietä kadulla tai muutenkaan juuri ottaa huomioon millään lailla. Vähän eri meininki oli siellä viime kesän Italian reissulla! Niin, taas päästiin miehiin. Kyselit Open kuulumisia. Kyllähän tässä on tämä tilanne jatkunut yhtä kiinnostavana. Nähtiin siinä ekojen treffien jälkeen to-su joka päivä. Sitten pohdittiin että onkohan tämä nyt vähän omituista? Ehkä ei pitäisi nähdä joka päivä? Nähtiin sitten kuitenkin taas maanantaina ja torstaina. Ollaan käyty syömässä, katsottu leffaa sohvalla verkkareissa, otettiin skaba biljardissa ja yleisesti ottaen puhuttu ja puhuttu ja pussailtu. Eli kivaa on ollut. Hän on hauska, fiksu, rento, komea ja etenkin sellainen normaali. Että voi itsekin olla ihan oma itsensä ja sanoa mitä mieleen juolahtaa. Tuntuu että osaa myös tehdä typeriä ja omituisia asioita eikä liikaa jää pohtimaan ja jännittämään mikä natsaisi aika hyvin minun käytösnormieni kanssa. Tämän viikonlopun hän on reissussa joten tulee tähän tällainen hyvä tauko. Jännä nähdä mihin tämä tästä kehittyy. Oma fiilikseni on sellainen mukavan kutkuttava. Ei tarvitse miettiä liikaa että miltä minusta nyt tuntuu? Entä jos en olekaan tarpeeksi ihastunut? Kun hänen seurassaan on hyvä olla ja tykkään että hän tuijottaa syvälle silmiin ja halaa. Isoin pelkoni on että tässä on taas joku sitoutumiskammoinen tuuliviiri, joka vetääkin sitten kohta käsijarrusta ja vaihtaa pakin silmään. Ei voi kuin mennä rauhakseen ja katsoa mitä sieltä paljastuu.
 |
| Lähdössä treffeille -selfie taas. Pohdin kummassa topissa menen pelaamaan biljardia. Valitsin avonaisemman kaula-aukon, tietysti! |
 |
| Hungry-angry eli hangry -selfie toisinto sinun kuvastasi |
Pus*
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti