Reseptirinki, osa 1

No terve taas,

testo-Kata (ah, tuota lempinimeä olen kaivannut) täällä nyt jakelee parhaita vegaaniohjeita, joilla hurmata kuka tahansa mies (tai misu)!

Tällä kertaa valmistamme keittiössämme jo perinteeksi muodostuneen lanttu-kikhernecurryn. Ohje on kopioitu suoraan internetistä (täältä), mutta modasimme sitä vegaaniseksi ja lisäsimme ylimääräisen PROTEIININLÄHTEEN (koska muuten ei hauis tai pakara kasva).

Tarvitset seuraavia aineksia:

• 1 näppärän kokoinen lanttu (n. 500 g) (siellä Saksanmaalla ei tosin välttämättä ole ollut tarvetta viljellä näin ravintoköyhiä juureksia joten jos et löydä, ota vaikka bataattia)
• 3 rkl rypsiöljyä
• 1 pieni sipuli
• 2 valkosipulinkynttä
• 1 rkl juustokuminaa (eli jeeraa)
• 2 rkl curryä
• 70 g tomaattipyrettä
• 1 punainen chili
• 1 tlk kookosmaitoa (ei lightia - kokeiltiin kerran ja koko ruoka meni pilalle!)
• 1 tlk kikherneitä (n. 250 g)
• 1 paketti maustamatonta tofua (n. 250 g)
• NaCl, mustapippuri

1. Kuori lanttu ja kuutioi se. Keitä n. 20 min kunnes se on al dente. Bataatissa on muistaakseni lyhyempi keittoaika.

2. Kuori ja silppua sipulit. Itke katkeria kyyneleitä.

3. Kuumenna öljy isolla paistinpannulla tai ehkä jopa kattilassa. Lisää jeera, curry ja sipulit ja kääntele niitä sellaisella passelilla lämmöllä viitisen minuuttia.

4. Pese ja pilko chili. Jos haluat jännitystä esim. makuuhuoneeseen myöhemmin illalla, älä pese käsiä.

5. Lisää tomaattipyre ja chili.

6. Lisää kookosmaito ja sekoita tasaiseksi kastikkeeksi. Lisää valutetut lanttukuutiot ja huuhdellut kikherneet. Kiehauta ja laske sen jälkeen lämpö tyyliin ykköstasolle. 

7. Kuutioi tofu ja lisää soosiin.

8. Lisää vähän suolaa (tyyliin puoli teelusikkaa) ja muutama rouhaisu mustapippuria.

9. Pistä kansi päälle ja anna hautua seuraavat 20-30 min.

Hautumisen aikana: laita Risellat tulille. Hiero silmiäsi ja itke taas vähän.

Sitten kun riisi on valmista, on soosikin varmaan valmista. Lisää suolaa jos on tarpeen.

Omnomnomnomnomnom.

Olkaa hyvät.

Karnevaalien jälkipeliä

Heissan,

Kaksi päivää kesti toipua tämän vuotisesta karnevaaliriehumisesta. Juuri parahiksi labran siivouspäivään. Nyt on labrasta kaikki synnit pesty pois ja tänään puolilta öin erinäisissä baareissa ja pubeissa järjestetään Nubbelverbrennung eli nukenpolttajaiset, jossa olkiukko poltetaan tuhkaksi. Nubble edustaa karnevaalikauden aikana tehtyjä syntejä ja tässä sitten päästään niistä kätevästi eroon ennen tuhkakeskiviikkoa, jolloin karnevaalit ovat virallisesti ohitse. En viime vuonna jaksanut raahautua paikalle ja vähän mietityttää jaksanko tänäkään iltana kukkua pubissa puoleen yöhön.

Ei mennyt niin kovin syntiseksi tämän vuoden karnevaalit. Ellei liika humaltuminen ole syntiä? Kai se on. Meni meinaan hieman överiksi lauantain juhlinta. Ja ehkä jo se torstainkin. Perjantaista selvisin kunnialla. Sunnuntain ja maanantain makasin sohvalla. Täytyy myöntää, että minulla oli pieni huoli rinnassa, että miten tämä uusi orastava parisuhteeni selviää karnevaaleista. Jos B käyttäytyykin kuin känniääliö ja örveltää tuolla joka päivä? Se olisi vähän turn off. En edes tiedä miksi ajattelin näin. Ehkä pelkään tässä koko ajan että tämä uusi ihastuminen kaatuu johonkin draamaan tässä ihan pian. Jotenkin heräänkin että "ei ei ei, ei sittenkään". "Ei tuo ole oikea mies minulle." Tai hän hoksaa, että pelkääkin parisuhteita tai sitoutumista tai jotain muuta yhtä yleistä. Mutta kävikin sitten vähän toisinpäin. Minä olin se känniääliö. In my face! Että ehkä sen olkiukkelin voisi käydä polttamassa. 

Mario Kart -askarteluja. Valmiina kisaan!

Karting-auto vain puhallusta vaille valmis. "Who gets to blow who" oli päivän vitsi kun duuniporukkani tiimi valmistautui Mario kart teemaan. Voitimme naapuri-instituutin "paras ryhmäasu" kilpailun. Aika hyvin?!

Karnevaalit 2016 asukimara

Ei siis mitään suurempaa draamaa tapahtunut. Olin vain erittäin humalassa. Kävi jopa mielessä, että olinkohan saanut jotain lisämaustetta olueni sekaan kun oli hieman liikaakin aukkoja muistikuvissa. Ja mm. unohdin B:n baariin ja lähdin kotiin. Hupsista. Sattuuhan sitä? Ihan kaikille? Mutta voi olla että nämä Saksan drinksut ihan itsessään tekivät tepposet. Jos meinaan tilaa yökerhossa gin tonicin, siinä ei ole ihan sitä 4cl giniä. Siinä on sellainen 50:50 sitä viinaa. Jos ei enemmänkin. Mutta tästä kriisistä selvittiin ihan hyvin. Selvisin kotiin omaan petiin nukkumaan kaikki rahat ja tavarat tallella (noh, hanskapari/ilta jos hukkuu niin se on ihan normaalia). B oli käynyt alaovella soittelemassa summeria ja minä olin kuulemma vastannutkin, mutta laittanut sitten vain luurin kiinni. Joku hämärä muistikuva minulla tällaisesta haamusoitosta oli. Sain syntini anteeksi ja sunnuntai-illan katselimme Star Wars saagan elokuvia sylikkäin. Tätä söpöilyä jatkui Super Bowlin ja seuraavien elokuvien merkeissä myös maanantain. B on tosi herttainen. Ei meinannut uskoa, että minusta on oikeasti kivaa katsella amerikkalaista jalkapalloa sohvalla kalsareissaan rötköttävän miehen kanssa, joka haisee oluelle ja tupakalle. Ehkä minulla on vähän liian vahvasti ne vaaleanpunaiset lasit silmillä kun se oli oikeasti minusta karnevaalien melkeinpä paras ilta. Aika herttaista oli myös kun hän kehui miten söpöltä näytin hänen keittiön pöytänsä ääressä torstai-iltana Yoshi-puvussani höpöttämässä hänen kavereidensa kanssa. Molemmilla siis ne vaaleanpunaiset lasit silmillä! Hienoa!

Super Bowl ja parasta seuraa

Pus Pus***

Sofia

P.S. haluan kuvia tästä Testo-Katasta! Terminaattorikunnosta? Ja joko se hääpäivä alkaisi olemaan sovittuna?

Kriisi!!!

Päivitän tähän nyt vähän näitä kuntokuulumisia, ilman kuvia tällä kertaa.

Muistatko sen mustan iltapuvun, jonka kiinnimenoa jännäsin kovasti viime vuoden lopussa? No sehän ei mene kiinni (not even close!) ja seuraava karonkka kolkuttelee jo ovia. Paino on tässä vaiheessa noussut 7 kiloa (!!!) ja mulla ei ole enää kauheesti vaatteita, jotka menisi päälle. Ja en ole siis raskaana. Ensi kuussa alan onneksi pikkuhiljaa pienentämään itseäni, alkaa vähän ahdistamaan tämä nykyinen olemus.

Treenit ovat kulkeneet kivasti ja viimeaikainen energianlisäys on tuonut jonkinlaista skarppiutta tekemiseen - jaksaa pitää keskivartalon tiukkana ja asennot hyvinä vaikka lihaksissa tuntuukin pahalta. Testasin työkaveriltani, S:lta, saamaani pre-workout -juomaa ja huh mitä kamaa! Energiatasot nousivat kattoon ja keskittyminen oli täysi kymppi vaikka treenattavaan lihakseen sattui niin että raajat vapisivat. Harmi vaan, että pulveri sisälsi steviaa, josta saan ihan hullut vatsakivut. Mennään siis plasebolla myös tästä eteenpäin :)

Huomasin muuten tässä yksi päivä kaipaavani ryhmäliikuntatunteja, heh.

Siellä on näemmä taas karnevaalisesonki polkaistu käyntiin, vieläkö kisakunto kestää?

Koska Suomeen?

Puss :*

/K