Perjantai kuvina

Heissansaa.

Olen jo jonkin aikaa miettinyt, että olisi kiva tehdä "Yksi kuva tunnissa"-tyyppinen postaus, mutta idea on jäänyt sille tasolle, koska en vaan ole muistanut aloittaa päivää ottamalla fotoa. Tänään muistin.

Päivä on kaiken kaikkiaan ollut ihan paska-kaikilla mahdollisilla tavoilla. Kuvat puhukoon puolestaan.

7-8: Huomenta! Eka aamu tällä viikolla kun en mennyt salille. Väsytti ihan saatanasti.

8-9: Aamun pillerit. Aamupalaa en ehtinyt  kuvata kun se katosi lautaselta sen verran nopeasti :(

 

9-10: Eksperimentti alkoi

10-11: Hain lounastäydennystä Raviolista. Palvelu oli tapansa mukaan töykeää ja hidasta, joten...

11-12: ...tunti ehti vaihtua ennen kuin olin hississä matkalla ylös

12-13: Tutkija työssään. Tässä pähkäilin vielä, että miten se protokolla menikään? Myöhemmin löysin sen labratakkini taskusta (kertoo hyvin, että miten usein pesetän takkiani-eksperimentti tehty viimeksi vuosi sitten marraskuussa)

13-14: Tällä fuuginrotiskolla aloitin työni.

14-15: Odottelen tässä, että tuo fuugi pysähtyy...ja tajusin juuri, että myöhästyn ehkä BP-tunnilta, jos ei tämä eksperimentti etene.

15-16: ...mutta ongelma ratkesi nopeasti kun putkeni sulivat (!!!) yläkerran ultrasentrifuugissa. Status of experiment: failed.

16-17: Matkasin Kumpulaan ja laitoin perinteiden mukaisesti vaaleanpunaisen jumppatopin päälle. Kumpulassa pitää aina olla jotain vaaleanpunaista.

17-18: Body Pump-tunti. Joulun kunniaksi lisäsin painoja lähes kaikkiin osioihin. Tunti ohjattiin joulumekossa :D

18-19: Bussissa matkalla kotiin. Vaihdoin vielä ratikkaan Rautiksella kun olin laiska enkä jaksanut kävellä.

19-20: Fiilis oli about tämä.

20-21: Kotona ei ollut ruokaa, joten söin pari palaa leipää ja vähän suklaata.

Ja tässähän tämä ilta menikin. As said, ei kiva päivä. Onneksi kohta pääsee nukkumaan.

Tervetuloa Suomeen, beibe! :)

Väsymys

Vielä viimeiset terveiset työpaikalta, jossa vietän enää tämän viikon ja sitten jään lomalle kahdeksi viikoksi. Viikko on ollut kaikessa mukavuudessaan aika pitkä. Jo eilen, keskiviikkona, elelin torstaissa ja tänään torstaina kuvittelen jatkuvasti, että on perjantai. Väsyttää ihan pirusti ja ajatuskin siitä, että pitäisi jaksaa vielä yksi työpäivä, tuntuu aika mahdottomalta. Huomenna on kaiken lisäksi tiedossa eksperimentin tekoa heti aamusta, joten mokailuun tai yleiseen möllötykseen ei ole varaa. Ja jotta eivät asiat sujuisi ihan niin helposti, niin en löydä mistään huomisen eksperimentin protokollaa, jonka olen siis itse optimoinut. Labrakirjan merkinnät ovat luokkaa ”Tein experimentin xx, niin kuin aina”. Aaaargh! Onneksi löysin edes puskureiden teko-ohjeet jonkun vanhan ruutuvihon välistä, niin tehdään nyt edes oikeilla litkuilla. 

Puuro, osa 1: Yritin huijata A:ta, että voitin manteliarvonnassa. Ei mennyt läpi :(

Heräsin viime yönä lasin pirstoutumisen ääneen. Ensimmäinen ajatus oli, että armas avopuolisoni, joka oli kaljalla minun mennessä nukkumaan, riehuu olohuoneessa. Ei ollut. Syyllinen oli nimittäin ”the dick-cat”, eli Ressu, joka oli nähnyt vesilasin pöydällä ja sulavaliikkeisesti kuin pantteri pyyhkäissyt sen tassullaan lattialle. Ressulla on viime aikoina ollut lisääntyvissä määrin näitä ”dick-moveja”, jossa se tiputtelee tavaroita. Erona aiempaan, jolloin se toki myös terrorisoi minua ja asuntoani on se, että nyt se tekee sen täysin avoimesti ja mieluiten yleisöään syvälle silmiin tuijottaen. 

Ressu, joka myös tunnetaan bulimikko-kissana valtaisan oksentelunsa takia, on muuten myös virittäytynyt joulutunnelmiin. Se on pennusta lähtien pureskellut asioita, erityisesti naruja, ja nyt kun meillä on joulukuusi, jossa roikkuu kimaltelevia asioita, pureskelee se tietysti niitä. Joskus käy niin, että se nielaisee lyhyitä kimaltavia narunpätkiä ja sitten se oksentaa jouluhilettä. Christmas-dick-cat.

Nähdään ihan pian! <3 <3

Puuro, osa 2: Otin pikku hiilaritankkauksen tämän aamuisen saleilun jälkeen

Ps. Tein proteiinitilauksen. Nyt sitä on pienen ponin kokoinen säkki meidän keittiön lattialla. Kylkiäisenä sain pussukan kreatiinia, jota tietenkin tutkijan uteliaisuudella aloin saman tien lapioimaan suuhuni. A pelkää, että kohta siirryn anabolisiin steroideihin. Uusi lempinimeni on Testo-Kata <3

Ps2. Salin gymdisaster on tehnyt comebackin! Olin ihan innoissani tänään kun oli jotain muutakin tiirailtavaa kun sen Maki Kolehmaisen-näköisen tyypin hauis.

Ps3. Prässienkka, 120 kg. Gräyh! *tähän tulisi se Whatsappin hauiskuva**tai jos Whatsappissa olisi reisikuva niin mielummin ehkä sit se*

Mokailua

Mikä ihmeen loppusyksyn /sysitalven väsymys nyt tässä painaa? Tuntuu että haluan vain nukkua kaiket illat. Ei jaksaisi nyt oikein mitään ja kaikki mitä jaksaa menee sekin nyt jotenkin vaan pieleen. Eilisen tahkoin labrassa samaa eksperimenttiä uudelleen ja uudelleen ilman että mitään edistystä oli havaittavissa. Roskiin, uudestaan, roskiin, uudestaan! Sen jälkeen olikin mukava mennä kurkistamaan sähköpostiaan ja huomata että Lufthansa muistuttaa minua perjantain lennosta Suomeen, klo 20.00. Häh? Minunhan piti lentää aamulennolla. Selvisi että olen tosiaankin lentämässä Suomeen aamulennolla, sekä myöskin iltalennolla. Olen jo syksyllä väitöskirja- ja muuttokiireissäni ostanut lennot jo joululle ja sitten tässä muutama viikko sitten uudet lennot. Gosh I'm stupid! Tietenkään mitään rahojen palautuksia ei tällaisessa tapauksessa tule tapahtumaan mutta saan sentään lentokenttäverot takaisin (mikä on melkein puolet lipun hinnasta). Kiva juttu nyt se sentään. 

Työpaikan mokailujen jälkeen poljin kaupan kautta kotiin. Kruununa päivälle vesipullopaketti levisi keskelle katua kun kahva repesi. Pullot vierivät pitkin lätäköitä ja keräilin niitä siellä pimeässä kiroillen. Hienoa kun voi käyttää kaikkia suomalaisia laatusanoja eikä kukaan pahoita mieltään. Siinä kotiovella kauppakassistakin vielä katkesi molemmat kahvat. Hienoa. Ihan saa-ta-nan, hienoa. Ja naapuri oli taas jättänyt lipilapilappusia rapun ikkunaan (jonka olin taas laittanut kiinni. Nyt on talvi!) että "ikkunan pitää olla auki". Miksi? Nyt on talvi! Muotoilin jo mielessäni vastalappusen: "Warum? Jetzt ist der Winter!" mutta olen liian nössö laittaakseni noin pahoja hate mail lappusia rappuun. Ehkä kirjoitan sen suomeksi. "Tääl o kylmä, luukku kii, perkele!" Haluaisin nähdä kun naapurin mummeli google-translatella kääntelee lapun sisältöä. Hehheh, hyvä idea.

Kaikki palasina ja osissa.

Ja Herra Saksasta nyt ei tietenkään ole kuulunut mitään. Taisi olla sen tarun loppu. Minä kun jo odotin että ovella voisi odotella kimppu ruusuja ja anteeksipyyntökirjelmä. Herra Joogi tietysti sitten taas kirjoittelee herkeämättä ja haluaisi nähdä ja piipahtaa teelle ja käydä lounaalla kesken työpäivän ja vaikka mitä. Hiukkasen ahdistavaa. Ei tainnut kyllä nyt oikein kolahtaa tuo mies minuun. Harmi sinällään. Nyt kun joku sentään kirjoittelisi ja järjestäisi tapaamisia.

Odotan erittäin innolla lomailua ja joulua Suomessa. Joulufiilis on yhä täysin kateissa, mutta toivon että se tulee siinä Helsinki-Vantaalle saavuttaessa. Iskee kuin salama kirkkaalta taivaalta. Ei salamoita, joulun henkeä ja rauhaa. Rentoa oleilua ja hyvää ruokaa. Vähän löysin taas joulufiilistä kun kävimme työporukalla Aachenissa joulumarkkinoilla. Erittäin kaunis kaupunki. Täytyy mennä kesällä uudestaan fiilistelemään.

Aachen ja joulumarkkinat

Ikävä kuulla teidän lainapäätöksen päätöksestä. Miten olisi toinen pankki? Joskus se auttaa? Tai sitten  muutatte sinne nykyiseen kämppäänne? Kämppä uusiksi ja hyllyt tyhjiksi ja leikitte muuttavanne sinne yhdessä? Tulee varmaan halvemmaksi? Ja kuusi on upea, paitsi että miksi se on sininen? Aika outo väri... 

Bodypump ohjelma päivittyy varmaan pian tännekin. Ainakin jotain siihen suuntaan se ohjaaja maanantaina höpisi. Ja salin nurkassa odotti paketeissa uudet painot ja tangot. Jännää! Ai että vedät prässissä 3x12 100kg painoilla? Olen erittäin vaikuttunut! Pitää kokeilla heti itse paljonko multa lähtee. Ehkä jotain 3x15 35kg.

Terkkuja ja kohta nähdään! Pus!

Asuntoja ja kuusimetsää

Buhuu. 

Pankista tuli soitto. Ei ole tulossa prinsessalinnaa meille (paitsi jos nyt jollain olisi myydä sellainen äärimmäisen edulliseen hintaan ja huomattavasti alle sen markkina-arvon). 

No, vähän arvelinkin tuota. Vaikka en uskokaan kohtaloon, karmaan, kristalleihin tai reiki-hoitoihin, niin näin viime viikolla unta, jossa soitin pankkiin kysyäkseni missä lainatarjoukseni viipyy. Pankkivirkailija sanoi unessa lähettäneensä sähköpostiviestissä sen summan, jonka pankki minulle myöntää. Kun avasin sähköpostiviestin, oli se tyhjä. 

Onneksi ei ihan niin huonosti käynyt, mutta täytyy hieman jutella A:n kanssa mitä seuraavaksi teemme. Asumme nyt niin kivalla paikalla, että siitä luopuminen kyllä kirpaisee.

Olin sitseillä ja otin perinteisen vessaselfien. Huomaa uusi mekko.

 Mutta mukavimpiin asioihin. Käväisimme kuusimetsässä. Melkein kahdesti. Ekalla kerralla lähdimme kotoa ilman kuusenjalkaa ja sahaa, aikomuksena hakea ne A:n vanhempien luota. Löysimme jalan mutta ei sahaa. Seuraavaksi ratsasimme A:n autotallin. Ei sahaa. Sitten tuli mieleen, että äitini asuu kuusimetsään johtavan tien (=Hämeenlinnanväylän) varrella, joten menemme sitä kautta. Soittaessani äidille sanoi hän, ettei hänelläkään ole sahaa. Ei se mitään, ei siis pit-stoppia sinne. Jatkoimme ajelua varmaan kymmenisen minuuttia, kunnes tajusimme, että olemme nyt oikeasti menossa metsään ilman sitä fuckin’ sahaa. Siis miten me meinattiin irrottaa se puu, työntämällä vai? :D Nauroin joku puoli tuntia, ja sitten käännyttiin pois. Ostettiin saha ja mentiin takaisin seuraavana päivänä. Huonompi juttu oli, että sukumme metsä oli myyty ja kaadettu, ja siellä oli pystyssä ainoastaan yksi kuusi. Se lähti mukaan. Vähän vino ja koloinen, mutta runsaalla koristelulla se näyttää ihan hyvältä.

 

Siinä, suvun runsas kuusimetsä (tässä edustalla siis)

Ja sieltä, uudella sahalla, irroitin tällasen. Viimeisen lajiaan.

Sitten, tärkeimpään kysymykseesi. Bodypump-tanko painaa muistaakseni 1,5 kg (ainakin Unisportilla) ;) 

Ja tässä se nyt on. More is more. Vielä kun saadaan valot, niin avot!

Tein muuten jalkaprässienkat, 100 kg, viime viikolla (vertailuksi, kun alotin salilla käymisen 3 kk sitten, sain hädin tuskin prässättyä sen 50 kg). Eilen tein 3x 12-toiston sarjan samalla määrällä. Hitto kun ei uskalla testata maksimeitaan, jos vaikka jää sen kelkan alle. Nössö mikä nössö. Huoh.

Palaveerattiin juuri B:n kanssa projektistani. Hyvä palsu, menen hyvin mielin takaisin labraan :)

Hyvää viikkoa! :*

Treffit nro3 vaiko sittenkään?

Niin, mitenkäs sitten kävikään. Oliko treffejä? Soittiko se? Jätetään taas loppuhuipennukseksi nämä treffailupäivitykset.
Kiitos bodypump-syväanalyysista. Odotan innolla että pääsen itse testaamaan. Pitää mennä eturiviin että pääsen jyvälle näistä "maataan selällään ja tehdään jotain jossain rytmissä". Kun ei tuo saksankielinen opastuskaan oikein auta. Ensimmäinen ajatus mulla vaan oli tuossa että "miksei meillä ole vielä uutta ohjelmaa?!?!" Eikös tämän pitäisi olla universaali asia? Että joka paikassa on samaan aikaan sama ohjelma? Itse vedin onnellisen tietämättömänä vielä lauantaina vanhaa ohjelmaa. Latasin uudet maximit kyykkybiisiin; 22kg. Hyvin meni, vähän piti kiroilla. Painaako se tanko muuten mitään? 1kg?
Kävin sitten pumpin jälkeen jouluostoksilla ja ostin lähinnä asioita itselleni. Epic fail. Löysin sellaisen kivan kaupan missä on kaikkea outlet-kamaa. Ihan kaikkea siis. Vaatetta, kodin tarvikkeita, kosmetiikkaa, elektroniikkaa jne. Löysin 30€ uudet salikengät, jes! Olen tässä haaveillut uusista värikkäistä ja KEVYISTÄ salikengistä ja joulupukki sitten näköjään kuuli toiveeni. Nykyiset popot kun on sellaiset painavat möhkäleet. Ottaa päähän raahata niitä ympäri kyliä ja niillä on vaikea venytelläkin. Katsotaan miten alkaa homma sujumaan näissä limen vihreissä ihanuuksissa!

Uudet Pumat, ihanat!

Muutenkin on hommat lähteneet rullaamaan. Töissä pääsin oikein hommiin. Tein hyllyn täyteen puskureita ja stokki-liuoksia jne. Uudessa labrassani tehdään kaikki liuokset itse. Siis ihan kaikki. Mutta mikäpäs siinä. Tuleepahan sitten oman käden jälki näkyviin siinäkin. pH:n säätäminen tosin on kyllä yhäkin mielestäni universumin ärsyttävintä hommaa. 8,46 + tippa HCl= 8,46 + tippa HCl= 8,46 + tippa HCl= 8,46+ tippa HCl= 8,43! Aaaaargh! *&#*?+"krkele! Melkein on 8,45, hyvä tuli!
Ajelin ensimmäisen Westerninkin. Hieno tuli! Okei, yhdessä on tuo loading vähän kehno mutta nuo ikiaikaiset pipetit ovat vielä vähän vaikeita minulle hallita. Treeniä treeniä! (Miksi en ottanut "omia" Finnareita mukaan?)

Työpisteeni ja ikiomat puskurini. pH:t on niin kohdillaan, niin kohdillaan!

Blotti. Vain yksi kupla ja yksi heikompi line.

Interwebsikin saapui tähän talouteen viimein! Boxi saapui alkuviikosta ja torstaina piti internetin alkaa toimimaan. Eihän se ihan niin mennyt että töpseli seinään ja menoksi. Aloin sitten perjantaina pikkujoulujen jälkeisissä tunnelmissa käynnistelemään asiaa. "Zugangs-PIN, Durch die Eingabe der Zugangs-PIN wird die Telefonie Ihrer o2 Box freigeschaltet..." Mikä PIN? Missä on PIN? Ei mulla ole mitään PIN-koodia. Ei missään ole! Eihän siitä asentamisesta sitten mitään tullut. Kokeilin kaikkia numeroita mitä löysin sopparista ja yritin loggautua o2-nettisivuille etsimään sitä mutta ei onnistunut. Menin sitten lauantaina liikkeeseen kysymään että mikäs se minun PIN nyt sitten on? "Etkö saanut mailia? Siinä mailissa se on." Ai, ei mulle mitään mailia...öhhöh...ei kyllä löydy tästä nyt millään. Olihan se siellä mailissa kivasti. No, se kiltti myyjäpoika sen minulle selvitti siinä sieltä niiden jostain hätäapua-blondeille-puhelimestaan. Pääasia että netti toimii nyt sitten oikein kivasti. Paitsi että se on aika hidas. Tilasin netin jolla voi esim. katsoa elokuvia. Voi katsoa elokuvia, jos ensin odottelee puoli tuntia että se elokuva lataa. Ja tällä oravan kärsivällisyydellähän se on oikein helppoa. Uusiks taitaa mennä tämä nettitilauskin taasen. 

Paketti on saapunut

Niin, niistä treffeistä. Kirjoiteltiin loppuviikosta Herra Saksan kanssa että olisi kiva nähdä ja "I would love to meet you" laittoi hän ja tuli fiilis että kyllä se ihan haluaa minua nähdä ja on kiinnostunut. En usko että tässä nyt kumpikaan on ollut pelkkää kaveria etsimässä mutta sehän on aina eri asia että kolahtaako. Sovimme että näemme launtaina ja puuhaamme jotain rennon kasuaalia. Vaikka kokkaillaan tms. Treffit nro3 siis buukattuna. Lauantaina sitten tulee viesti joskus kolmen aikaan että hän voi huonosti ja haluaa olla yksin kotona. Ai, kiva. Vastasin että "OK". Tulin kaupoilta kotiin ja mietin että mitäs helvettiä minä nyt sitten lauantai-illan puuhaan. Yksinäni vedän jotain suklaalastu-triplavaahtokarkki-kermajäätelöä kauhalla napaani ja kuuntelen Bridget Jones tyyliin repeat:lla "all by myself, don't want to be ALL BY MYSELF..." Melkein ehdin siinä kyyneleenkin tirauttamaan tätä suunnitelmaa pohtiessani kun sain viestiä toiselta Tinderiltä että haluaisinko lähteä hänen seurakseen illalla juhlimaan. Paskaaks tässä, mennään vaan. Nämä vaihtoehtotreffit lauantai-illalle olivatkin sitten vähän erikoiset. En ole ennen ollut illallisella miehen kanssa niin että ruuan jälkeen kokeillaan joogailua. Ei ole nyt koodisana seksille vaan ihan siinä sitten treenailtiin jooga-asanoita. Hieman piti purra alahuulta etten alkaisi nauramaan tilanteen ilmeiselle koomisuudelle. Joogailun jälkeen onkin sitten vetreä olo lähteä baariin tanssilattialle. Hauska ilta. Jossain kohtaa huomasin että Herra Saksa oli vielä kysellyt että vieläkö olisi treffitarjous voimassa, yhdeksältä illalla. Ei ollut enää ei. Pidän nyt radiohiljaisuutta siihen suuntaan. En tiedä onko Herra Joogi nyt myöskään elämäni mies, mutta ihmetellään tätä nyt tässä hetkessä.

Klubbailua Kölnin yössä

Ja jos ei jogurtti ole suklaahippumansikka-jogurttia niin eihän se ole mistään kotoisin?

Nyt on maut kohdillaan, nam!

BodyPump arvio

Hyvää perjantai-iltaa!

Loikoilen kotisohvalla ylävartalon lihakset hapoilla myhäillen. Tällä viikolla launchattiin uusi BodyPump-ohjelma, ja koska me nyt ei voitu kokea sitä yhdessä, niin kerronpas näkemykseni näin interwebbin välityksellä.

Ja laitetaas tähän väliin tällänen tärkeä tieto, että kävin kampaajalla. Tässä vielä ennen käsittelyä. Huomaa kuukauden Seiskat levitettynä sylissäni <3 <3 <3

Sairaan kiva :) :) :) Ja tosi erilainen. ”Puolikkaita” oli toooooosi paljon, lähes kaikissa biiseissä. Rytmitys oli myös erilainen, eli parillisten toistomäärien sijaan tässä tehtiin aika paljon kolmosia. Lemppariosuudeksi tuli rinta (helppo mutta hapottava) tai selkä (rinnalleveto-työntö –sarjan lisäksi oli rinnalleveto-pystypunnerrus x3, joka aika hyvin veti mehut). Kyykyt helpohkoja, mutta sekä ala- että yläpuolikkaita oli paljon. Ojentajasta en saanut otetta (hehe), kun siellä taas tehtiin jotain uutta laudan päällä maaten ilman rytmitystä kun kaikki tekivät eri tahtia eri asioita. Hauis oli kiva eikä niin rankka. Askelkyykyt helpot mutta taas paljon puolikkaita. Hartiaosuus raskas, mutta yksinkertainen ja kiva. Vatsat vähän tylsät, mutta ei kai niitä rutistuksia kovinkaan monella tavalla voi tehdä? 

Musiikista, hmm...muutama aika helmi biisi, mutta myös tosi kummallisia (muistan esim. miettineeni lämpän aikana, että onpa outoa musiikkia, ei yhtään mukaansatempaavaa). Ja loppuvenytteilyiden biisi olikin Sian Chandellier, josta melkein kostui silmäkulmat, kun ajattelin S:n tankotanssiperformanssia karonkassasi. Huom, melkein.

Ja sitten sokerina pohjalla. E on omien sanojensa mukaan ”vähän vihainen” antamastani palautteesta.

Nyt syömään, kauhea nälkä!

Tehtiin pähkinäistä tofuwokkia. Eka kerta kun sain tofun maistumaan hyvälle :D

Kivaa viikonloppua :*