Vielä viimeiset terveiset työpaikalta, jossa vietän enää
tämän viikon ja sitten jään lomalle kahdeksi viikoksi. Viikko on ollut kaikessa
mukavuudessaan aika pitkä. Jo eilen, keskiviikkona, elelin torstaissa ja tänään
torstaina kuvittelen jatkuvasti, että on perjantai. Väsyttää ihan pirusti ja
ajatuskin siitä, että pitäisi jaksaa vielä yksi työpäivä, tuntuu aika
mahdottomalta. Huomenna on kaiken lisäksi tiedossa eksperimentin tekoa heti
aamusta, joten mokailuun tai yleiseen möllötykseen ei ole varaa. Ja jotta eivät
asiat sujuisi ihan niin helposti, niin en löydä mistään huomisen eksperimentin
protokollaa, jonka olen siis itse optimoinut. Labrakirjan merkinnät ovat
luokkaa ”Tein experimentin xx, niin kuin aina”. Aaaargh! Onneksi löysin edes
puskureiden teko-ohjeet jonkun vanhan ruutuvihon välistä, niin tehdään nyt edes
oikeilla litkuilla.
Puuro, osa 1: Yritin huijata A:ta, että voitin manteliarvonnassa. Ei mennyt läpi :( |
Heräsin viime yönä lasin pirstoutumisen ääneen. Ensimmäinen
ajatus oli, että armas avopuolisoni, joka oli kaljalla minun mennessä
nukkumaan, riehuu olohuoneessa. Ei ollut. Syyllinen oli nimittäin ”the dick-cat”,
eli Ressu, joka oli nähnyt vesilasin pöydällä ja sulavaliikkeisesti kuin
pantteri pyyhkäissyt sen tassullaan lattialle. Ressulla on viime aikoina ollut lisääntyvissä
määrin näitä ”dick-moveja”, jossa se tiputtelee tavaroita. Erona aiempaan,
jolloin se toki myös terrorisoi minua ja asuntoani on se, että nyt se tekee sen
täysin avoimesti ja mieluiten yleisöään syvälle silmiin tuijottaen.
Ressu, joka
myös tunnetaan bulimikko-kissana valtaisan oksentelunsa takia, on muuten myös virittäytynyt
joulutunnelmiin. Se on pennusta lähtien pureskellut asioita, erityisesti naruja,
ja nyt kun meillä on joulukuusi, jossa roikkuu kimaltelevia asioita,
pureskelee se tietysti niitä. Joskus käy niin, että se nielaisee lyhyitä
kimaltavia narunpätkiä ja sitten se oksentaa jouluhilettä. Christmas-dick-cat.
Nähdään ihan pian! <3 <3
Nähdään ihan pian! <3 <3
Puuro, osa 2: Otin pikku hiilaritankkauksen tämän aamuisen saleilun jälkeen |
Ps. Tein proteiinitilauksen. Nyt sitä on pienen ponin kokoinen
säkki meidän keittiön lattialla. Kylkiäisenä sain pussukan kreatiinia, jota
tietenkin tutkijan uteliaisuudella aloin saman tien lapioimaan suuhuni. A
pelkää, että kohta siirryn anabolisiin steroideihin. Uusi lempinimeni on
Testo-Kata <3
Ps2. Salin gymdisaster on tehnyt comebackin! Olin ihan innoissani
tänään kun oli jotain muutakin tiirailtavaa kun sen Maki Kolehmaisen-näköisen
tyypin hauis.
Ps3. Prässienkka, 120 kg. Gräyh! *tähän tulisi se Whatsappin
hauiskuva**tai jos Whatsappissa olisi reisikuva niin mielummin ehkä sit se*
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti