tiistai 16. joulukuuta 2014

Asuntoja ja kuusimetsää



Buhuu. 
Pankista tuli soitto. Ei ole tulossa prinsessalinnaa meille (paitsi jos nyt jollain olisi myydä sellainen äärimmäisen edulliseen hintaan ja huomattavasti alle sen markkina-arvon). 
No, vähän arvelinkin tuota. Vaikka en uskokaan kohtaloon, karmaan, kristalleihin tai reiki-hoitoihin, niin näin viime viikolla unta, jossa soitin pankkiin kysyäkseni missä lainatarjoukseni viipyy. Pankkivirkailija sanoi unessa lähettäneensä sähköpostiviestissä sen summan, jonka pankki minulle myöntää. Kun avasin sähköpostiviestin, oli se tyhjä. 
Onneksi ei ihan niin huonosti käynyt, mutta täytyy hieman jutella A:n kanssa mitä seuraavaksi teemme. Asumme nyt niin kivalla paikalla, että siitä luopuminen kyllä kirpaisee.

Olin sitseillä ja otin perinteisen vessaselfien. Huomaa uusi mekko.

 Mutta mukavimpiin asioihin. Käväisimme kuusimetsässä. Melkein kahdesti. Ekalla kerralla lähdimme kotoa ilman kuusenjalkaa ja sahaa, aikomuksena hakea ne A:n vanhempien luota. Löysimme jalan mutta ei sahaa. Seuraavaksi ratsasimme A:n autotallin. Ei sahaa. Sitten tuli mieleen, että äitini asuu kuusimetsään johtavan tien (=Hämeenlinnanväylän) varrella, joten menemme sitä kautta. Soittaessani äidille sanoi hän, ettei hänelläkään ole sahaa. Ei se mitään, ei siis pit-stoppia sinne. Jatkoimme ajelua varmaan kymmenisen minuuttia, kunnes tajusimme, että olemme nyt oikeasti menossa metsään ilman sitä fuckin’ sahaa. Siis miten me meinattiin irrottaa se puu, työntämällä vai? :D Nauroin joku puoli tuntia, ja sitten käännyttiin pois. Ostettiin saha ja mentiin takaisin seuraavana päivänä. Huonompi juttu oli, että sukumme metsä oli myyty ja kaadettu, ja siellä oli pystyssä ainoastaan yksi kuusi. Se lähti mukaan. Vähän vino ja koloinen, mutta runsaalla koristelulla se näyttää ihan hyvältä.
 
Siinä, suvun runsas kuusimetsä (tässä edustalla siis)
Ja sieltä, uudella sahalla, irroitin tällasen. Viimeisen lajiaan.













Sitten, tärkeimpään kysymykseesi. Bodypump-tanko painaa muistaakseni 1,5 kg (ainakin Unisportilla) ;) 

Ja tässä se nyt on. More is more. Vielä kun saadaan valot, niin avot!

Tein muuten jalkaprässienkat, 100 kg, viime viikolla (vertailuksi, kun alotin salilla käymisen 3 kk sitten, sain hädin tuskin prässättyä sen 50 kg). Eilen tein 3x 12-toiston sarjan samalla määrällä. Hitto kun ei uskalla testata maksimeitaan, jos vaikka jää sen kelkan alle. Nössö mikä nössö. Huoh.

Palaveerattiin juuri B:n kanssa projektistani. Hyvä palsu, menen hyvin mielin takaisin labraan :)

Hyvää viikkoa! :*

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti