Kolmen tunnin lento: Long time no blogging

Moikka pitkästä aikaa! Tai siis mehän ollaan tässä nyt nähty enemmän kuin aikoihin mutta en ole ehtinyt sitten kirjettä tipauttamaan tänne blogin puolelle. Ihanan rentouttava kaksi viikkoinen loma Suomen viimassa ja tuiskussa takana. Toiset ne lomailee Krabilla ja missä lie auringon paahtamilla rannoilla. Itsehän lomailen Tampereella. Mutta oli kiva taas nähdä kaikkia ja puhua suomea koko ajan ja vain olla ja möllöttää. Ihan vain tavallista tylsää ihanaa ei mitään. Tietysti kun on joulusta ja uudesta vuodesta ja lapsen synttäreistä kyse niin onhan siinä ohjelmaa, mutta voi ehkä kuitenkin sanoa että aika stressitöntä. Muutama valokuva joihin mielestäni kiteytyy tuo koko loma:

Jouluinen maisema, joululahjamyoroller jolla tyttöjen illassa hierottiin kipeytyneitä reiskoja, sekä Ninja Turtles kakku

Nyt pitäisi sitten taasen saada arjesta kiinni ja aloittaa hommat kunnolla. Jotenkin koko tuo loppusyksy meni vähän lomaa odotellessa ja ajatukset olivat jatkuvasti "sitten sitten" -moodissa. Että sitten tammikuussa selvitän miten telkkarin saa toimimaan. Sitten tammikuussa selvitän miten apurahan nostaminen ja verotus tapahtuu. Sitten tammikuussa aloitan labrassa täysillä. Nyt on sitten se tammikuu eikä varaa selityksille ole enää. Hommiin! Nyt! Noh, kunhan ensin vähän päivitän tätä blogia. Selfietammikuu nyt ainakin potkaistiin taas käyntiin. Sinä oletkin jo sitä tänne ahkerasti päivittänyt. Mä en ehkä ihan kaikkia pärstäotoksiani aio tänne laittaa, mutta laitetaan nyt jotain. Itsehän ajattelin että en halua ihan kangistua kaavoihin ja uusia koko samaa vanhaa selfie-settiä vaan teen jotain vähän uutta. Osan vanhoista (10kpl), osan uusia (10kpl), osan sinun kuvistasi kopioituja (10kpl) ja yhden jokerin. Katsotaan mikä se on. Nyt olen ollut heti jo bad bad girl ja lähettänyt sinulle yhden kuvan myöhässä, yhden jättänyt ottamatta ja noh, toisenkin myöhässä koska se on eilinen kuva (nro.8) ja tulee vasta tässä blogipäivityksessä. Mutta mulla on hyvä selitys! Otin kuvan ajoissa mutta sitten menin treffeille. Ei, ei ole Mr. Saksa, ei ole Mr. Joogi (josta nyt on huono omatunto kun olen nyt jättänyt vain ankeasti vastaamatta hänen viesteihinsä. Ei hyvä, ei yhtään!) vaan on Mr. Ope. Mr Ope on siis tietysti opettaja ja käytiin eilen sushilla ja olusella. Kivaa oli. Kiva tyyppi ja jonkun verran tuntui olevan kemiaakin meillä. Nähdään varmaan tänään uudestaan. Hän tuntuu olevan siitä normaali ihminen ja poiketen Mr. Saksaan haluaa tavata ja kysyi heti jo eilen että nähdäänkö perjantainakin? Normaalia ja avointa? Miksi silti vielä vähän kaihertaa se Mr. Saksa takaraivossa? Onko tämä nyt vain jotain "miksi en kelpaa" ongelmointia? Tässä joululomalla uudelleen avasimme tämän kirjoitteluyhteyden Mr. Saksan kanssa. Minä murruin tietty ensin tässä radio silence -kamppailussa. Kirjoitin: "Hyvää Joulua", jouluna. Hän vastasi: Frohe Weihnachten. Mutta tämä nyt selvästikin avasi jotain hanoja ja hän sitten muutamaa päivää myöhemmin kirjoitteli pitkät pätkät kuinka olisi kiva viettää Uutta Vuotta yhdessä ja flirt flirt flirt "such a pretty girl like you" blaa blaa. Ja juttua on nyt jatkunut tässä. Vihjaillaan ja flirttaillaan ja puhutaan että "sitten kun nähdään", mutta nothing! Mitä hittoa?!?! Eikö nyt vaan saatana voi pyytää minua ulos? MINÄ en enään pyydä. Pyysin jo viimeksi ja hän teki oharit. Ei ansaitse enää uutta kutsua tuo. Mutta haluanko minä edes nähdä koko tyyppiä? Jos se on näin hankalaa jo heti alkuunsa? Mihinkä se tästä muuttuisi?! Unohda nyt jo se vehtaaja!
Onneksi tuossa Mr. opessa oli jotain. Katsotaan miten tässä käy. Komeakin oli. Hyvä juttu! Treenaamaan menin heti kun kotiin pääsin. Uutukainen appelsiini-passion protskutonkka auki ja pumppiin! Olin onneksi tullut jo uuden ohjelman kanssa tutuiksi koto-Suomessa nyt loman aikana niin olin edes vähän kartalla kun hommaa lähdettiin vetämään saksaksi. Tykkään tuosta kyykkysarjasta sekä siitä kyykky-askelkyykystä. Askelkyykkyjä onkin jo ollut vähän ikävä. Takalisto kiittää! Ja salilleni oli hommattu ne uudet pumppi-tangot! Hienoja ovat joskin toimivat aika kömpelösti ja minusta tuntui että painavat enemmän kuin vanhat. Meinasi hieman hapottaa olkasarjassa kun vedin vanhoilla painoilla.