Uutta kotia kasaan täälläkin

Moikka,

Kiva kuulla sun kodin perustamisesta. Onhan se aika eri juttu muuttaa toisen valmiiseen kämppään kuin että aloittaisitte tyhjästä yhdessä. Minä täällä aloittelen melkein tyhjästä yksin. Osteskelen hassuja, vähemmän tarpeellisia tavaroita ja lykkään niiden tärkeiden hankintaa. On tärkeää että on saman värinen leikkulauta/kuivausteline kuin vedenkeitinkin, mutta ihan hyvin voi pitää kaikkia eri kierrätysroskispusseja lattialla jos ei ole löytänyt vielä tarpeeksi hienoja roska-astioita. Niitä kun pitää olla paperille, muoville ja metallille, biolle, sekajätteelle ja lasille. Ei nyt hirveästi sen kummempaa kuin Suomessakaan, mutta keittiöt ovat aika epäkäytännöllisesti rakennettuja niin tekee elämisen vähän hankalaksi. Täällä ei tuo sisustaminen ja kettiön laittaminen jne tunnu olevan niin tärkeää. Suuri osa ihmisistä asuu vuokralla ja keittiö ei useinkaan kuuluu kauppaan, joten jokaisella on omat Ikea-hässäkkänsä. Minun lukaalissani on onneksi keittiö mutta sekin on aika vasemmalla kädellä tehty. Laatikoita on kaksi, kulmakaappi mahtuu juuri ja juuri avautumaan ja tiskikone aukeaa puoliksi koska jalkalista on liian korkea. Noh, kai pitää olla onnellinen että on se tiskikone...vaikkei sitä saakaan auki. Ja sohva, se on hieno. Ja siihen mahtuu kavereita nukkumaan. Vink vink!

Tuo jalkalamppu on vuokranantajan. Siinä on sellaisia ihania valtavia laikkuja jotain likaa, mutta koska olohuoneessa ei ole kattovalolle liitäntöjä enkä ole muihinkaan huoneisiin saanut aikaiseksi kytkeä mitään (paljon ruskeita johtoja eikä mitään mihin lampun ripustaa roikkumaan) niin näillä mennään. Ihan kiva se on jos katsoo kauempaa. Ja verhot, siellä! Sain nipsuja hommattua joten nyt ei vastapäisen talon raksan miehet pääse enää tirkistelemään. Kätevästi siinä pykäävät taloa pystyyn kun minä nukun vieressä ilman verhoja.

Olen pikkuhiljaa oppinut hahmottamaan mihin ilmansuuntaan pitää lähteä jos haluaa päätyä töihin. Mihin suuntaan jos haluaa löytää Lidlin ja mistä löytää lähiravintolan (tosi ihana! Hyvää pizzaa ja tapasta ja vaikka mitä sekä WiFi). Vähemmän eksymistä mutta vähemmän liikuntaa. Nyt jo tuntuu että tämä kaljan lipittely ja ravintoloissa syöminen alkaa kerääntymään vyötärölle. Tai perseeseen oikeastaan, koska sinne se minulla kertyy. Joten; next thing, find a gym! Olen menossa lauantaina testaamaan työkaverin kanssa Crossfittiä. Epäilen todella isosti että se kolahtaisi. Kauhea ikävä bodypumppia. Tänään tuli aamulla radiosta Ellie Gouldingin Burn ja melkein ryntäsin salille siitä paikasta. Yksi suosikeistani! Laitankin sen nyt tässä samalla soimaan taustalle. Tulee vaan notkuttua niin myöhään labrassa nyt kun ei vielä oikein tee mitään eikä ole kotonakaan interwebsiä niin ei sitten jää oikein aikaa ryhdistäytyä tuon urheilunkaan suhteen. Kyllä se tästä. Ainakin ostin uusia jumppavaatteita. Ah, ihanat pinkit trikoot! Pistän ne kyllä lauantaina. Siinähän järkkyy sen bodarin mieli.

 Tässä kuva kotikadultani! Vasemmalla näkyy vähän sitä raksaakin.

Tiistaina 11.11. klo11 alkoi Kölnissä (ja koko Saksassa) karnevaalikausi. Itse karnivaaliviikko on helmikuussa (ennen paastonaikaa) mutta kausi alkaa virallisesti 11.11. Aika villiä menoa. Aamupäivästä jo alkoi näkymään kaduilla kännistä väkeä täysissä naamiaiskostyymeissa. Erittäin, erittäin vaikuttavaa menoa. Kaikki pukeutuvat ja mitä mielikuvituksellisempia asuja sai bongailla koko päivän. Itse tunsin itseni erittäin ulkopuoliseksi kun liikuin ulkona selvinpäin ilman Nalle Puh tai Supermies-asua. Illemmalla menimme mekin muutaman työkaverin kanssa pistäytymään Zülpicher Strassella joka suljetaan muulta liikenteeltä karnevaalin takia. Aivan uskomaton meno. Vappu x10 ja heti aamusta. Jos ei ole baarissa klo2 pm ei mahdu enään sisälle. Klo21 illalla homma alkoikin sitten olemaan jo ohitse. Siitä sitten seuraavaksi päiväksi töihin!

 Yksi hassu hattu ei oikein tehnyt tehtäväänsä!

Tai kuten tämä herra rappukäytävässäni...josko edes omaan petiin sitten ensi yöksi?

Tällaista täällä tähän hätään. Kertoilen lisää saksalaisista ja bongailuistani kun ehdin tekemään havaintoja. Toistaiseksi ollut vielä sellaista kiirusta että ei ole ehtinyt pohdiskelemaan syvällisempiä. Yritän tehdä tuttavuutta saksalaisiin miehiin Tinderin kautta. Katsotaan miten se sujuu. Ainakin löytyy kivasti matchejä ja tuntuvat aloittavan keskustelutkin hanakammin mitä suomalaiset miehet, mutta kerron sitten lisää jos päädyn treffeille yhdenkään kanssa. Hieman tässä on viikonlopulle kysyntää. Yritän pysyä erossa työpaikan miehistä. Josko historia olisi opettanut minulle jo jotain!

Terkkuja sinne ja tsemppiä vaimoiluun. Sanot hanakasti vastaan vaan jos lautaset ovat väärällä paikalla. Perustelet miksi ja miten ja kuinka ne olisivat paremmin. A kestää kyllä pienen väittelyn. Pitää sen kämppä laittaa teidän molempien mukaan ja se tarkoittaa kompromisseja molemmille.

Pus pus!