Lohikäärmeitä ja prinssejä

Ensin ei tapahdu mitään moneen viikkoon miesrintamalla. Muutama täysin epätoivoinen treffaus ainoastaan. Ja sitten taas on liikaakin yhdelle viikonlopulle.
Vappu tuli vietettyä täällä Kölnissä meidän kahden suomalaisen tutkijan toimesta ja saimme värvättyä mukaan koko labran ulkomaalaisjaoston (sekä sen yhden ärsyttävän saksalaisen joka nyt ei osaa pysyä poissa). Saksassa on tapana "tanz in den Mai" eli tanssien toukokuuhun. 30.4 mennään siis tanssimaan ja tanssitaan koko yö. Tämä selvä. Vietettiin siis vappuaattoa ilmapallojen, serpentiinin ja kuohuviinin kanssa ja lähdettiin siitä sitten tanssimaan.

Hyvät Vaput!

No se ilta meni oikein kosteasti ja baarissa tuli tanssittua työporukan kanssa. Ei mitään ihmeellistä. Koko se viikko oli jotain tekstiviestisäätöä yhden Herr. Hammaslääkärin kanssa joka tuntuu olevan myöskin tällainen Herr. Saksan kaltainen säätäjä. Juu-ei, ehkä huomenna, katsotaan sitten. Harmi, muuten vaikutti oikein symppikseltä ja kivan näköiseltä. Krapulasta kun oli selvitty lähdinkin sitten treffeille vähän random Tinderin kanssa. Fyysikko ja opettaja ja muusikko. (Suoraan Kumman Kaa:sta. "Tosi paha kun kuulee että toinen sanoo muusikko vaikka se onkin fyysikko". ) Mutta tämä osoittautuikin oikein positiiviseksi yllätykseksi. Juttua riitti vaikka kuinka myöhälle ja kaikin puolin oikein mielenkiintoinen tyyppi. Meillä on paljon yhteistä ja ajattelemme asioista paljolti samalla tavalla. Ja hän vaikuttaa sellaiselta herkältä, romanttiselta ja huomaavaiselta mieheltä. Älyttömän pitkä ja ihan komeakin. Salamat eivät nyt täysillä iskeneet taivaista mutta katsotaan. Sovimme uudet treffit sunnuntaille.

Lauantaiksi lähdettiinkin sitten työkaverin (M) kanssa patikoimaan. Hänen kämppiksensä ja heidän kavereitaan ja kaverin kavereita oli menossa 30min junamatkan päähän "Drachenfels" (lohikäärmekivi) vuorelle/mäelle/kukkulalle päiväksi reissaamaan. Eväät mukaan ja lenkkarit jalkaan ja menoksi. Tavataan raiteella 4, siinä auringossa. Olen raiteella 4, juna lähtee 5min päästä. Ei täällä ole aurinkoa. Ei täällä ole ketään! Soitan: "ai, väärä juna-asema". Paniikissa juoksu portaat alas näyttötaulun luo, mistä lähtee mikä juna minne ja koska?!?!?!?! About ehkä se juna jota minun pitäisi odottaa toisella asemalla 3min päästä lähtee tältä asemalta viereiseltä raiteelta nyt! Hirveätä laukkaa rappuset ylös ja Indiana Jones tyyliin heittäydyn junan ovien väliin! Huh! Junassa! Mikäköhän juna tämä on ja minne menossa? Googlaan. Taitaa olla ihan oikea juna. Ja seuraavalta asemalta saapuukin onneksi loput porukasta matkaan. Täydellistä! Ensi kerralla luen sen tekstiviestin loppuun asti.

About kaikki osallistujat olivatkin sairastuneet kuka mihinkäkin joten meitä oli matkassa kaikkiaan neljä. Minä, M ja kaksi miestä. Ja toinen mies on tietysti sellainen että polvista vähän pettää kun se katsoo silmiin ja hymyilee. Ihanat silmät. Ja oih mitkä hymykuopat! Nam! Ja mikä parasta, meillä kaikilla on ihan todella hauska reissu. Läppä lentää, askel on kevyt, aurinkokin pilkottelee. Jokainen sisilisko ja käärme ja ötökkä on osa jännittävää Lohikäärme-seikkailua. Tosi kiva reissu. Kävelemme noin 6h ylös alas mäkiä ja tiedän sitten kyllä huomenna kävelleeni!

Drachenfels

Koska porukalla synkkaa niin kivasti niin kokoonnumme vielä illalla minun luokseni kokkaamaan illallista ja siitä sitten vielä patikoinnin päälle tunneiksi tanssimaan ensin Forrota ja sitten ihan vain baariin. Minulla ja Herr. Hymykuopalla on siinä vähän silmäpeliä ja pientä ujoa flirttiä. Mutta ihan kasuaalisti vähän vain. Joku naisen vaisto vihjaa että tässä on nyt jotain enemmän koiraa haudassa mutta mikäs tässä. Kunhan nyt kavereiden kanssa vietetään iltaa. Tietysti sitten yömyöhällä kun kaikki lähtevät koteihinsa, minä ja Herr. Hymykuoppa jäämme odottamaan kaksin metroa. Ja hän päättää suudella minua. Hymyilee sitä poikamaista ihanaa hymyään ja suutelee suloisen pehmeästi minua huulille. Siinä vähän pussaillaan ja metro tulee. Kuten sanoin, olin jo arvellut että jos asiat ovat liian hyviä ollakseen totta, ne yleensä ovat. Sanon että "en oikeastaan tiedä sinusta yhtään mitään, esim. että onko sinulla tyttöystävää?" Hymykuopat häviävät. Niin...onhan hänellä tyttöystävä, mutta se ei nyt asu täällä. Ja minä olen niin ihana. Tässä on jotain oikeaa. Minun kanssani tuntuu niin oikealta että hän haluaisi jatkaa suutelua. Minä toivotan hyvät yöt ja hei heit.

Tämä on yksi näistä "story of my life". Kun kuulee kuinka monetta kertaa että "on joo tyttöystävä mutta kun sinä olet niin ihana. Niin jotenkin erityinen", niin kyllähän se menee ihan täydestä. Ei mene. Miten helvetin tyhmiä miehet ovat? Ja miten tyhminä ne meitä naisia pitävät!? Miksi pitää lähteä kikkailemaan ja seikkailemaan jos on varattu ja haluaa pysyä varattuna? Se koko päivän flirtti ja pieni kemia olisi ollut ihan täysin OK parisuhteessa olevalta mieheltä. On ihan fine flirttailla ja saada se ilo että on kemiaa jonkun kanssa ja saa sen kiinnostumaan itsestään. Miksi pitää yrittää päästä sänkyyn asti? Sillä ihan peiton alle tuo olisi ollut tulossa. En ymmärrä. Ja nyt on sitten paha maku suussa koko hommasta. Silti mietin että "ai että ne hymykuopat ja se suudelma" vaikka tiedän että hitto mikä kusipää!

Ja sitten seuraavana päivänä taas treffeille Herr. Fyysikon kanssa. Voisiko yhdellä naisella olla pää enempää sekaisin kaiken tämän jälkeen? Onneksi Herr. Hammaslääkäri vielä tekstaa maanantaina että sori kun oli kiirettä, voitaisiinko nähdä?

Kukat on kauniit, ostin itselleni! Hyvä minä!